Alien-maha ja muita tylsiä vauvajuttuja
Maha alkaa olla sopivaa materiaalia johonkin scifi-kauhuleffaan (sellaiseen jossa ihmisten sisällä elää avaruusolentoja). Ja onhan se myös iso ja painava. Eikä lääkärin mukaan pahemmin toiveita siitä, että lapsi syntyisi ennen kuin sitten joskus syyskuussa. Vaikka onkin mittausten mukaan jo ainakin kolmekiloinen. Eli omat aiemmat arvaukset alkaa tässä käydä toteen.
Kuumuus ei ole mitenkään hirveästi häirinnyt (sitä kun kaikki kyselee), ainakaan jos on jaksanut lähteä ulos, täällä kotona kyllä, kun ei saa ilmaa kunnolla kiertämään. Eikä artikkelin kirjoittamisesta ole sen takia tullut mitään. Mutta onhan tässä vielä aikaa...
Niin, olin siis viimeisen kerran neuvolalääkärillä keskiviikkona, jossa ei todettu mitään erityistä, ja eilen käytiin tutustumassa sairaalaan. Eipä sielläkään mitään niin ihmeellistä kerrottu, mutta nähtiinpä paikkoja, että tiedetään minne pitää mennä sitten joskus. Perhevalmennusta on vielä yksi kerta jäljellä, sen jälkeen kai pitäisi olla kovin valmis ja valmentautunut kaikkeen mahdolliseen. Neuvolassa pitää kyllä ravata jatkossa joka viikko, mutta muuten kai vaan odotellaan ja pakkaillaan laukkua. Pitääkin varmaan ruveta valikoimaan cd:itä mukaan otettavaksi, kun sairaalasta kuulemma löytyy mankka, jolla voi kuunnella.
KELA muuten sai päätöksensä korjattua, paitsi että ehtivät sitten maksaa ensimmäiset äitiyspäivärahat etuajassa, joten piti täyttää vielä yksi lomake. Olen jo ihan kypsä kaikkien lomakkeiden täyttelyyn ja lisää vaan on luvassa jatkossa. Ja erityisesti ärsyttää, ettei äitiyspakkausta ole vieläkään ilmaantunut postiin noudettavaksi. Jos sitten ensi viikolla vihdoin.
Siinä ne kuulumiset, vähän on elämä tylsää, kun ei oikein jaksa tehdä mitään eikä varsinkaan käydä missään. Noiden pakollisten vauvajuttujen lisäksi siis. Mutta kun tänään ei ole mitään ohjelmaa, niin yritän taas olla reipas ja lähteä uimaan ja sen jälkeen vielä kaupungille kahville.
Kuumuus ei ole mitenkään hirveästi häirinnyt (sitä kun kaikki kyselee), ainakaan jos on jaksanut lähteä ulos, täällä kotona kyllä, kun ei saa ilmaa kunnolla kiertämään. Eikä artikkelin kirjoittamisesta ole sen takia tullut mitään. Mutta onhan tässä vielä aikaa...
Niin, olin siis viimeisen kerran neuvolalääkärillä keskiviikkona, jossa ei todettu mitään erityistä, ja eilen käytiin tutustumassa sairaalaan. Eipä sielläkään mitään niin ihmeellistä kerrottu, mutta nähtiinpä paikkoja, että tiedetään minne pitää mennä sitten joskus. Perhevalmennusta on vielä yksi kerta jäljellä, sen jälkeen kai pitäisi olla kovin valmis ja valmentautunut kaikkeen mahdolliseen. Neuvolassa pitää kyllä ravata jatkossa joka viikko, mutta muuten kai vaan odotellaan ja pakkaillaan laukkua. Pitääkin varmaan ruveta valikoimaan cd:itä mukaan otettavaksi, kun sairaalasta kuulemma löytyy mankka, jolla voi kuunnella.
KELA muuten sai päätöksensä korjattua, paitsi että ehtivät sitten maksaa ensimmäiset äitiyspäivärahat etuajassa, joten piti täyttää vielä yksi lomake. Olen jo ihan kypsä kaikkien lomakkeiden täyttelyyn ja lisää vaan on luvassa jatkossa. Ja erityisesti ärsyttää, ettei äitiyspakkausta ole vieläkään ilmaantunut postiin noudettavaksi. Jos sitten ensi viikolla vihdoin.
Siinä ne kuulumiset, vähän on elämä tylsää, kun ei oikein jaksa tehdä mitään eikä varsinkaan käydä missään. Noiden pakollisten vauvajuttujen lisäksi siis. Mutta kun tänään ei ole mitään ohjelmaa, niin yritän taas olla reipas ja lähteä uimaan ja sen jälkeen vielä kaupungille kahville.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti