Sad songs is all I know
And this one has the most beautiful video I've seen for ages. Some info about the track and more nice music and video clips at Calabash Music.
Marraskuiseen tunnelmaan sopii loistavasti myös tämä audiovisuaalinen tuotos.
25.11.06
20.11.06
Hyvää ja kaunista
Alkoi elokuvasarjan seuraaminen vähän huonosti, ehdin juuri ja juuri ajoissa paikalle, mutta jokunen muukin ihminen oli yllättäen vaivautunut paikalle ja jäin ilman lippua. Sama kohtalo oli Lauralla, joten kotimatkalle oli juttuseuraa.
Perjantain ja suuren osan lauantaita vietin Tampereella, jossa oli SES:n järjestämä Kansan- ja populaarimusiikin estetiikka -seminaari (ja siellä oma esitelmä) sekä Naistutkimuspäivät, joilla tosin jaksoin seurata vain työryhmää "Feministisiä näkökulmia äänen ja liikkeen suhteeseen". Mutta taisi siinä kolmessa tunnissakin olla ihan tarpeeksi iso annos feministisiä teorioita yhdelle viikonlopulle. Estetiikka-seminaarista jäi osa kuulematta tuon työryhmän takia, mutta kaiken kaikkiaan se oli kyllä harvinaisen onnistunut tapahtuma.
Loppukeskustelu kyllä eksyi vähän aiheesta ja taas kerran puhuttiin kaikenlaisista sanoista ja niiden merkityksistä. No, liittyihän se tietysti kansan- ja populaarimusiikkiin, muttei pahemmin estetiikkaan. Ja taas kerran alkoi tuntua siltä, että voiko sitä oikein sanoa mitään, kun kaikki sanat kuitenkin ovat vääriä tai joku ainakin ymmärtää ne väärin. Myöhemmin illalla pohdittiin Telakalla hetken aikaa sitäkin, mitä estetiikka oikeastaan on.
Huom! Jos käsitteenmäärittely tai tieteellinen kielenkäyttö ylipäätään aiheuttaa allergisia oireita, kannattaa lopettaa lukeminen viimeistään tähän.
Ongelma oli siis (käsittääkseni) se, että estetiikalle länsimaisen filosofian osa-alueena ja tutkimusalana kyllä löytyy määritelmiä, mutta tuossa seminaarissakin estetiikalla oletettavasti tarkoitettiin enimmäkseen jotain muuta, eli jonkinlaisia musiikkiin liittyviä arvojärjestelmiä tai ylipäätään tapoja arvottaa musiikkiteoksia tai -esityksiä. Tätä sitten pähkäilin vielä junassa kotimatkalla, osittain liittyen Naistutkimuspäivien työryhmässä parissakin esitelmässä käsiteltyyn liikeimprovisaatioon, mutta jos nyt selkeyden vuoksi puhun tässä vaan musiikista, vaikka periaatteessa uskon saman koskevan kaikkia muitakin taiteenlajeja tavalla tai toisella.
Jollain tapaa estetiikkaa linkittyy omissa ajatuksissa tyylin käsitteeseen, eli estetiikka määrittelee, millaiseen tyyliin musiikissa pyritään. Ja tyylillä tarkoitan piirteitä, jotka erottaa tietyn musiikin jostain toisesta musiikista, eli tyyliä voidaan tarkastella eri "tasoilla" yksittäisistä biiseistä kokonaisiin musiikkikulttuureihin. (Tyylin käsitteen määrittely tässä merkityksessä löytyy useammastakin lähteestä, mutta en nyt muista tarkemmin.) Ja vastaavasti voi tietysti tarkastella estetiikkaakin yksilötasolta ties minne.
Näin ollen estetiikka on tiettyyn tyyliin liittyvä merkitysjärjestelmä, joka määrittelee, mikä kyseisessä tyylissä on arvokasta (tai ylipäätään merkityksellistä?) ja mikä siten on tavoitteena tyylin puitteissa tapahtuvassa toiminnassa.*
Tänään tuli sitten mieleen, että estetiikka todennäköisesti on ainakin osittain sama kuin Merriamin "käsitykset musiikista" siinä kuuluisassa mallissa. Tai voi olla aika vaikea erotella esteettiset (arvoon liittyvät) käsitykset muista käsityksistä - kai kaikki käsitykset jollain tavalla määrittelevät sitä arvoa jollain tavalla.
Varmaankin piti selkiyttää itselle tätä senkin takia, että osa estetiikka-seminaarin esitelmöitsijöistä tuntui pitävän estetiikkaa jotenkin ongelmallisena käsitteenä kansan- ja populaarimusiikista puhuessa, mitä en oikein silloin ymmärtänyt, kun se ei itsestä tunnu mitenkään ongelmalliselta. Tai en ehkä vaan ymmärrä, miten voisi tutkia musiikin tyyliä (jota kai suurin osa kansan- ja populaarimusiikin tutkijoista jollain tavalla tutkii) tutkimatta samalla estetiikkaa, vaikkei sitä sanaa käyttäisikään.
*Keksin tämän todentotta ihan omasta päästäni eilen, mutta hyvin todennäköisesti joku muu on keksinyt saman jo joskus aiemmin.
Perjantain ja suuren osan lauantaita vietin Tampereella, jossa oli SES:n järjestämä Kansan- ja populaarimusiikin estetiikka -seminaari (ja siellä oma esitelmä) sekä Naistutkimuspäivät, joilla tosin jaksoin seurata vain työryhmää "Feministisiä näkökulmia äänen ja liikkeen suhteeseen". Mutta taisi siinä kolmessa tunnissakin olla ihan tarpeeksi iso annos feministisiä teorioita yhdelle viikonlopulle. Estetiikka-seminaarista jäi osa kuulematta tuon työryhmän takia, mutta kaiken kaikkiaan se oli kyllä harvinaisen onnistunut tapahtuma.
Loppukeskustelu kyllä eksyi vähän aiheesta ja taas kerran puhuttiin kaikenlaisista sanoista ja niiden merkityksistä. No, liittyihän se tietysti kansan- ja populaarimusiikkiin, muttei pahemmin estetiikkaan. Ja taas kerran alkoi tuntua siltä, että voiko sitä oikein sanoa mitään, kun kaikki sanat kuitenkin ovat vääriä tai joku ainakin ymmärtää ne väärin. Myöhemmin illalla pohdittiin Telakalla hetken aikaa sitäkin, mitä estetiikka oikeastaan on.
Huom! Jos käsitteenmäärittely tai tieteellinen kielenkäyttö ylipäätään aiheuttaa allergisia oireita, kannattaa lopettaa lukeminen viimeistään tähän.
Ongelma oli siis (käsittääkseni) se, että estetiikalle länsimaisen filosofian osa-alueena ja tutkimusalana kyllä löytyy määritelmiä, mutta tuossa seminaarissakin estetiikalla oletettavasti tarkoitettiin enimmäkseen jotain muuta, eli jonkinlaisia musiikkiin liittyviä arvojärjestelmiä tai ylipäätään tapoja arvottaa musiikkiteoksia tai -esityksiä. Tätä sitten pähkäilin vielä junassa kotimatkalla, osittain liittyen Naistutkimuspäivien työryhmässä parissakin esitelmässä käsiteltyyn liikeimprovisaatioon, mutta jos nyt selkeyden vuoksi puhun tässä vaan musiikista, vaikka periaatteessa uskon saman koskevan kaikkia muitakin taiteenlajeja tavalla tai toisella.
Jollain tapaa estetiikkaa linkittyy omissa ajatuksissa tyylin käsitteeseen, eli estetiikka määrittelee, millaiseen tyyliin musiikissa pyritään. Ja tyylillä tarkoitan piirteitä, jotka erottaa tietyn musiikin jostain toisesta musiikista, eli tyyliä voidaan tarkastella eri "tasoilla" yksittäisistä biiseistä kokonaisiin musiikkikulttuureihin. (Tyylin käsitteen määrittely tässä merkityksessä löytyy useammastakin lähteestä, mutta en nyt muista tarkemmin.) Ja vastaavasti voi tietysti tarkastella estetiikkaakin yksilötasolta ties minne.
Näin ollen estetiikka on tiettyyn tyyliin liittyvä merkitysjärjestelmä, joka määrittelee, mikä kyseisessä tyylissä on arvokasta (tai ylipäätään merkityksellistä?) ja mikä siten on tavoitteena tyylin puitteissa tapahtuvassa toiminnassa.*
Tänään tuli sitten mieleen, että estetiikka todennäköisesti on ainakin osittain sama kuin Merriamin "käsitykset musiikista" siinä kuuluisassa mallissa. Tai voi olla aika vaikea erotella esteettiset (arvoon liittyvät) käsitykset muista käsityksistä - kai kaikki käsitykset jollain tavalla määrittelevät sitä arvoa jollain tavalla.
Varmaankin piti selkiyttää itselle tätä senkin takia, että osa estetiikka-seminaarin esitelmöitsijöistä tuntui pitävän estetiikkaa jotenkin ongelmallisena käsitteenä kansan- ja populaarimusiikista puhuessa, mitä en oikein silloin ymmärtänyt, kun se ei itsestä tunnu mitenkään ongelmalliselta. Tai en ehkä vaan ymmärrä, miten voisi tutkia musiikin tyyliä (jota kai suurin osa kansan- ja populaarimusiikin tutkijoista jollain tavalla tutkii) tutkimatta samalla estetiikkaa, vaikkei sitä sanaa käyttäisikään.
*Keksin tämän todentotta ihan omasta päästäni eilen, mutta hyvin todennäköisesti joku muu on keksinyt saman jo joskus aiemmin.
16.11.06
Koululaisen optiot
Tiedotanpa nyt heti, kun sain asiasta mustaa valkoisella. Sain tutkijakoulupaikan vuodeksi 2008 ja vieläpä "option" myös vuodeksi 2009. Ihan kiva, paitsi että ensi vuodesta saatan olla suuren osan työttömänä, ellei Kulttuurirahaston suurissa arpajaisissa käy onni tällä kertaa.
I got the graduate school position I applied for some time ago - but for the year 2008, with possible prolongation for 2009. What I'll be doing most of next year is still a mystery.
I got the graduate school position I applied for some time ago - but for the year 2008, with possible prolongation for 2009. What I'll be doing most of next year is still a mystery.
15.11.06
Malista Zimbabween viidessä päivässä
Kun kaiket päivät yrittää kirjoittaa, niin ei sitten oikein enää jaksa kirjoittaa, vaikka ehkä jotain kirjoittamista olisikin vaihteeksi. Ainakin konserteista on pitänyt raportoida.
Jotkut onkin jo ehtineet katsella tärähtäneitä kuvia Toumani Diabatén keikalta, oli sitten kuitenkin pakko kuvata kun oli niin kauniit valot... Tai ei kai niissä valoissa niin mitään erityistä ollut, oli varmaan vaan niin hyvä tunnelma. Olikin tietysti, kun lava oli täynnä kaikenlaisia Länsi-Afrikan perinteiden supertähtiä. Ja katsomossakin oli yksi. Soundeissa tosin oli jotain häikkää, ainakin siellä katsomon reunassa, missä satuin istumaan.
Etnosoi!ssa oli sitten samalla lavalla hämmentävän valloittava Oliver Mtukudzi (jolta voi kuunnella runsain määrin näytteitä Calabash Musicissa), jonka tuotantoon tuli perehdyttyä jokseenkin hyvin keikkaa edeltävällä viikolla ja silti keikka jotenkin yllätti. Joillain vaan on sitä lavakarismaa. Bändikin oli oikein mainio, koreografiat hallussa ja kaikki muu tietysti myös.
Onneksi en enää kirjota musiikkiarvosteluja, kun en näistäkään osaa sanoa mitään järjellistä tai edes kuvaavaa. Mutta hienoa oli, joo. Ja se omakin Etnosoi!-esitys Kirjasto 10:ssä meni kai ihan hyvin.
Jos kaipaatte jotain oikeasti kiinnostavaa luettavaa, niin kannattaa lukea vaikka tämä kolumni.
Eikun piti vielä ottaa kantaa päivän uutisiin: 69 prosenttia suomalaisista vastustavat perusteettomia pätkätöitä. Siis mitä, eikö perusteettomia pätkätöitä pitäisi vastustaa ihan kaikkien? Eikä edes ole oma lehmä ojassa, koska tämä projektitutkijan virka on ihan perustellusti määräaikainen.
Jotkut onkin jo ehtineet katsella tärähtäneitä kuvia Toumani Diabatén keikalta, oli sitten kuitenkin pakko kuvata kun oli niin kauniit valot... Tai ei kai niissä valoissa niin mitään erityistä ollut, oli varmaan vaan niin hyvä tunnelma. Olikin tietysti, kun lava oli täynnä kaikenlaisia Länsi-Afrikan perinteiden supertähtiä. Ja katsomossakin oli yksi. Soundeissa tosin oli jotain häikkää, ainakin siellä katsomon reunassa, missä satuin istumaan.Etnosoi!ssa oli sitten samalla lavalla hämmentävän valloittava Oliver Mtukudzi (jolta voi kuunnella runsain määrin näytteitä Calabash Musicissa), jonka tuotantoon tuli perehdyttyä jokseenkin hyvin keikkaa edeltävällä viikolla ja silti keikka jotenkin yllätti. Joillain vaan on sitä lavakarismaa. Bändikin oli oikein mainio, koreografiat hallussa ja kaikki muu tietysti myös.
Onneksi en enää kirjota musiikkiarvosteluja, kun en näistäkään osaa sanoa mitään järjellistä tai edes kuvaavaa. Mutta hienoa oli, joo. Ja se omakin Etnosoi!-esitys Kirjasto 10:ssä meni kai ihan hyvin.
Jos kaipaatte jotain oikeasti kiinnostavaa luettavaa, niin kannattaa lukea vaikka tämä kolumni.
Eikun piti vielä ottaa kantaa päivän uutisiin: 69 prosenttia suomalaisista vastustavat perusteettomia pätkätöitä. Siis mitä, eikö perusteettomia pätkätöitä pitäisi vastustaa ihan kaikkien? Eikä edes ole oma lehmä ojassa, koska tämä projektitutkijan virka on ihan perustellusti määräaikainen.
9.11.06
Voi ei
Miten mä oikein ehdin käydä kattomassa nää kaikki... Yhden oon kyllä nähnyt ennestään.
[Lisäys hetkeä myöhemmin:] Tässä henkilökohtainen aikataulusuunnitelma (HATS?), jos vaikka joku haluaa lähteä mukaan. Linkkaan ehkä joskus myöhemmin leffojen esittelyihin, jos sellaisia tulee vastaan, lyhyet esittelyt on tuossa yllä linkatulla sivulla. No, saa nähdä, jaksanko oikeasti käydä edes nämä katsomassa.
[Lisäys hetkeä myöhemmin:] Tässä henkilökohtainen aikataulusuunnitelma (HATS?), jos vaikka joku haluaa lähteä mukaan. Linkkaan ehkä joskus myöhemmin leffojen esittelyihin, jos sellaisia tulee vastaan, lyhyet esittelyt on tuossa yllä linkatulla sivulla. No, saa nähdä, jaksanko oikeasti käydä edes nämä katsomassa.
4.11.06
Running up that hill
Well, I've finally finished most of the things that I mentioned a month ago, maybe that explains why I haven't been posting that much here. A couple of days ago I noticed that I had not really met anyone for over a week, that's a bit weird. I think we used to go for coffee or something with friends at the university or after dance lessons more often than this before. So there isn't much to tell, I've mostly just been sitting somewhere at a computer trying to write something.
The article turned out to be more or less about defining the concept of knowledge in my research, quite unexpectedly actually, I though I was writing about cross-cultural communication in learning dance or something similar. Maybe it partly still is, kind of. I just hope the article pleases the editor, she's more of an expert on that kind of philosophical questions than I am.
If I wouldn't be so busy with all the important stuff and consequently so tired, I might feel bad about some people who seem to think that they know everything about what I do and say, when they don't really know anything about me. For the moment, I don't really care, I just wonder what kind of an imaginary world those people live in.
The article turned out to be more or less about defining the concept of knowledge in my research, quite unexpectedly actually, I though I was writing about cross-cultural communication in learning dance or something similar. Maybe it partly still is, kind of. I just hope the article pleases the editor, she's more of an expert on that kind of philosophical questions than I am.
If I wouldn't be so busy with all the important stuff and consequently so tired, I might feel bad about some people who seem to think that they know everything about what I do and say, when they don't really know anything about me. For the moment, I don't really care, I just wonder what kind of an imaginary world those people live in.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
